Salmiakki

SALMIAKKI

Tutkittiin kemian tunnilla kolmen hengen ryhmässä salmiakkia ja tehtiin siitä pieni työ.

Mitä salmiakki sisältää? Salmiakin kemia? Salmiakin eli ammoniumkloridin molekyylikaava on NH4Cl eli se sisältää typpeä, vetyä ja klooria.

Mitä salmiakkiin lisätään, kun tehdään makeisia?

Super Salmiakki -pastilleihin on lisätty ammoniumkloridin lisäksi sokeria, lakritsijauhetta, pintakäsittelyainetta, muunnettua tärkkelystä, sakeuttamisainetta, glukoosisiirappia ja pintakäsittelyainetta. Zahara- salmiakkijauheeseen on lisätty sokeria, lakritsijauhetta, pintakäsittelyainetta ja aromia.

Salmiakin historiaa:

Salmiakilla on pitkä historia. Fazerin salmiakki näki päivänvalon talvisodan aattona 1939. Fazerin aivan ensimmäinen salmiakki tuote oli Anisa. Anisa oli nimensä mukaisesti anisöljyllä maustettu. Makeisilla herkuttelu ei kuitenkaan ollut yleistä vielä 30-luvulla ja vain harva pääsi maistamaan salmiakkia ennen talvisodan syttymistä, joten salmiakin tarina pysähtyi vuosiksi ennen kuin se pääsi alkuunkaan.

40- ja 50- luvuilla eli sota-aikaan oli muutenkin pulaa peruselintarvikkeita, joten salmiakki sai odottaa todellista tulemista seuraaviin vuosikymmeniin.

60-luvulla Fazerin salmiakki teki paluun ja silloin Fazer salmiakki sai tutun punamustavalkoisen vinoneliökuosinsa.

70-luvulla karkkien syönti yleistyi. Super Salmiakki sai alkunsa rasiana 1971.

80-luvulla syntyi Ässä-sarjan esikoinen, Ässä Mix. Fazer osti Perellyltä pippurisen Tyrkisk Peberin 80-luvulla, mutta valmistus tapahtui vielä jonkin aikaa Tanskassa.

90-luvulla Fazer ja Chymos muodostivat salmiakkidynastian. 1993 Fazer osti Chymosin ja kaikki salmiakit koottiin samaan perheeseen. Lappeenrannasta tuli todellinen salmiakkikaupunki ja sinne asettui myös Fazerin salmiakin valmistus.

2000-luvulla syntyi Fazerin Salmiakkisuklaa ja Salmiakki-purkka.

Lähteet:

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/makeiset/artikkelit/salmiakin-vuosikymmenet/

Tehtiin salmiakilla pari koetta. Ensiksi kokeiltiin onko salmiakissa typpeä. Tehtiin salmiakkijauheesta vesiliuos ja pantiin sitä 1 ml koeputkeen. Lisättiin sinne yksi natriumhydroksidirae. Lämmitettiin koeputkea ja asetettiin märkä pH.paperi koeputken suulle. pH-paperi muuttuu siniseksi tai vihreäksi, jos koe onnistuu. Meillä paperi muuttui siniseksi, joten koe onnistui ja salmiakki sisältää typpeä.

Toiseksi kokeiltiin, onko salmiakissa kloridia. Otettiin tutkittavaa liuosta kennoon jonkin verran ja lisättiin sinne hopeanitraattiliuosta. Jos muodostui valkoinen saostuma, näyte sisälsi kloridi-ioneja. Meillä muodostui saostuma, joten salmiakki sisältää kloridi-ioneja.

Salmiakin pH:n mittaus

pH näyttäisi olevan 5, eli salmiakki on lievästi hapanta.

Lopuksi kokeiltiin tehdä salmiakkia itse.

Salmiakin reaktioyhtälö on NH3 + HCl → NH4Cl     

Pantiin ammoniakki ja suolahappoa kellolaseille ja kellolasit kuvun alle. Höyryt reagoivat ja synnyttivät valkoista jauhetta kartongille.

Spending time with friends

In my free time I meet my friends. In general we agree on our meetings by phone. We usually meet at the school or in some villages. Usually we use our phones, talk or play something.  We talk about everything. Generally, we also go to the shop to buy candy and go to the school to eat them. During the summer, we like it a lot in the harbor. There, we tend to eat ice cream and get our feet wet in the lake. Then we also ride our bicycles or skate boards through the village. If the sun is shining so we may also row a boat on the lake. We also hang out on the beach and swim. Nothing else. :)

Uskonnon työ

                      Luostarit ja niiden toiminta Suomessa

Luostari on paikka jonne voivat mennä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään. Miespuolisia luostarin asukkaita sanotaan munkeiksi ja naispuolisia nunniksi.

Munkeilla ja nunnilla on luostareissa omat huoneensa, joita sanotaan kammioiksi ja yleensä ne ovat varsin askeettisia. Munkinkammioissa on sänky, tuoli, pieni arkku ja pieni pöytä.     Luostarissa kaikki tekeminen rytmittyy yleensä tarkasti kellonaikojen mukaisesti aikaisesta aamusta myöhään iltaan. Elämä luostarissa perustuu säännöille. Voidaan sanoa, että munkin ja nunnan elämä rakentuu erilaisille luostarin säännöille siitä hetkestä, kun hän tulee luostariin. Ehdotonta hiljaisuutta tai sotilaallista kuria ei ole. Sisaret saavat keskustella keskenään. Hiljaista elämää pitää toki varjella ja käyttäytyä rauhallisesti. Jos vaikka kaupungilla liikkuessaan näkee yhtä sun toista, on parempi olla häiritsemättä toisten sisarten rukouselämää kertomalla kaikenlaisia uutisia.

Luostareissa ei paastota kaiken aikaa, vaan siellä syödään hyvin ja ravitsevasti. Ruoka ei ole pelkästään terveellistä vaan sen pitää maistuakin hyvälle.

Rukousajat ja muut varsinaiset jumalanpalvelukseen liittyvät toiminnot ovat tiettyinä aikoina. Töissä kaikki erikoistuu erilaisiin tehtäviin taitojensa ja kykyjensä mukaan. Osa munkeista ja nunnista hoitaa puutarhaa ja jotku pitävät rakennukset kunnossa tai valmistavat ruokaa.

Suomessa toimii nykyään 2luostaria. Valamon luostari ja Lintulan luostari.

Valamon luostari on siellä kilvoittelevan veljestön koti. Vierailleen Valamo tarjoaa elämyksiä ympäristössä, jolle ei löydy vertaa muualta. Moni tulee luostariin hiljentymään ja osallistumaan sen päivittäiseen jumalanpalveluselämään. Vähintään yhtä moni saapuu luostariin rentoutumaan luonnossa liikkuen, viettämään aikaa perheen ja ystävien seurassa tai oppimaan uusia taitoja Valamon kansanopiston kursseilla. Luostari on myös suosittu juhla, kokous ja seminaaripaikka.

Lintulan luostari on yhteiselämäluostari. Se tarkoittaa, että sisaret osallistuvat päivittäin yhdessä jumalanpalveluksiin ja tekevät yhdessä työtä luostarin hyväksi. Heillä ei ole henkilökohtaista omaisuutta eikä tuloja, vaan he saavat luostarista kaiken tarvitsemansa.

Maailma uutisten valossa

Ulkomaan uutiset kertovat yleensä uutisia ulkomaan tapahtumista. Niissä käsitellään paljon negatiivisia ja positiivisia asioita. Monissa ulkomaan uutisissa saatetaan kertoa vaikka maanjäristyksistä, tulivuorten purkauksista, onnettomuuksista tai maiden tilanteista. Tällä hetkellä Syyrian sota on saanut paljon uutisointia katastrofaalisen tilanteen vuoksi.

Ihmisille on hyötyä ulkomaan uutisista käytännössäkin. Esimerkiksi, jos olet ajatellut matkustaa johonkin maahan ja maassa olisi sotatilanne päällä, sinne ei tietystikään ole turvallista matkustaa. Myös jos jossain maassa olisi levinnyt joku vakava virus, niin uutisten avulla Suomessa ehdittäisiin reagoida siihen nopeammin. Ulkomaan uutisissa on  myös paljon eri maiden välisistä suhteista. On hyvä tietää esimerkiksi millaiset ovat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välit. Jos jossain toisella puolella maailmaa syttyisi sota, emme välttämättä saisi koskaan tietää siitä, ellei uutisia olisi.

   

Uutiset vaikuttavat myös meidän maailmankuvaamme. Uutisissa kuvataan joidenkin köyhien maiden lasten huonoja elinoloja. Tämä vaikuttaa meihin ja monet saattavat osallistua keräyksiin ja antaa rahallista tukeaan. Uutisissa näytetyt onnettomuudet ja terroriteot taas luovat pelon tunnetta. Usein uutisissa näkyneet lentokoneonnettomuudet vaikuttavat moniin, eivätkä he uskalla itse mennä lentokoneeseen.

Ulkomaiden tapahtumista on hyvä saada tietoa, että tietää minne maahan on turvallista matkustaa. Jos ei tietäisi ulkomaiden tapahtumista, voisi tietämättään matkustaa maahan, jossa on meneillään ihmisille vaarallinen tapahtuma tai jokin vaarallinen virus leviämässä.

Maailma näyttää ulkomaan uutisten valossa vaaralliselta ja huonolta paikalta, koska uutisissa kerrotaan terrori-iskuista ympäri maailmaa, sekä kuinka ihmisiä on murhattu ja kidnapattu.

Meiju Pohjonen

Niina Vartiainen

Mette Kotilainen