Luostarit ja niiden toiminta Suomessa
Luostari on paikka jonne voivat mennä henkilöt, jotka
haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään. Miespuolisia luostarin asukkaita
sanotaan munkeiksi ja naispuolisia nunniksi.
Munkeilla ja nunnilla on luostareissa omat huoneensa,
joita sanotaan kammioiksi ja yleensä ne ovat varsin askeettisia.
Munkinkammioissa on sänky, tuoli, pieni arkku ja pieni pöytä. Luostarissa
kaikki tekeminen rytmittyy yleensä tarkasti kellonaikojen mukaisesti aikaisesta
aamusta myöhään iltaan. Elämä luostarissa perustuu säännöille. Voidaan sanoa,
että munkin ja nunnan elämä rakentuu erilaisille luostarin säännöille siitä
hetkestä, kun hän tulee luostariin. Ehdotonta hiljaisuutta tai sotilaallista
kuria ei ole. Sisaret saavat keskustella keskenään. Hiljaista elämää pitää toki
varjella ja käyttäytyä rauhallisesti. Jos vaikka kaupungilla liikkuessaan näkee
yhtä sun toista, on parempi olla häiritsemättä toisten sisarten rukouselämää kertomalla
kaikenlaisia uutisia.
Luostareissa ei paastota kaiken aikaa, vaan siellä
syödään hyvin ja ravitsevasti. Ruoka ei ole pelkästään terveellistä vaan sen
pitää maistuakin hyvälle.
Rukousajat ja muut varsinaiset jumalanpalvelukseen
liittyvät toiminnot ovat tiettyinä aikoina. Töissä kaikki erikoistuu erilaisiin
tehtäviin taitojensa ja kykyjensä mukaan. Osa munkeista ja nunnista hoitaa
puutarhaa ja jotku pitävät rakennukset kunnossa tai valmistavat ruokaa.
Suomessa toimii nykyään 2luostaria. Valamon luostari
ja Lintulan luostari.
Valamon luostari on siellä kilvoittelevan veljestön koti. Vierailleen Valamo
tarjoaa elämyksiä ympäristössä, jolle ei löydy vertaa muualta. Moni tulee
luostariin hiljentymään ja osallistumaan sen päivittäiseen jumalanpalveluselämään.
Vähintään yhtä moni saapuu luostariin rentoutumaan luonnossa liikkuen,
viettämään aikaa perheen ja ystävien seurassa tai oppimaan uusia taitoja
Valamon kansanopiston kursseilla. Luostari on myös suosittu juhla, kokous ja
seminaaripaikka.
Lintulan
luostari on yhteiselämäluostari. Se tarkoittaa, että sisaret osallistuvat
päivittäin yhdessä jumalanpalveluksiin ja tekevät yhdessä työtä luostarin
hyväksi. Heillä ei ole henkilökohtaista omaisuutta eikä tuloja, vaan he saavat
luostarista kaiken tarvitsemansa.